ViDA: arvonlisävero digiaikana ja suomalainen yritys 2030

ViDA (VAT in the Digital Age) on ollut EU:n lainsäädäntöä 14.4.2025 alkaen. Suomalaiselle yritykselle tärkein päivä on 1.7.2030: silloin EU:n sisäisen B2B-myynnin laskun on oltava EN 16931 -standardin mukainen verkkolasku, ja sen tiedot raportoidaan Verohallinnolle 10 päivän kuluessa. Yhteenvetoilmoitus poistuu. Kansallisten raportointijärjestelmien on oltava linjassa EU-mallin kanssa vuoteen 2035 mennessä.

Mikä ViDA on

Neuvosto hyväksyi paketin 11.3.2025, ja se julkaistiin EU:n virallisessa lehdessä 25.3.2025: direktiivi (EU) 2025/516, asetus (EU) 2025/517 ja täytäntöönpanoasetus (EU) 2025/518. Paketissa on kolme osaa:

1. Digitaalinen raportointi ja verkkolasku EU:n sisäisessä yritysten välisessä kaupassa.
2. Alustatalous: lyhytaikaisen majoituksen ja henkilökuljetusten alustoista tulee useammin arvonlisäverovelvollisia myyjiä.
3. Yksi alv-rekisteröinti: OSS-erityisjärjestelmää laajennetaan, jotta yrityksen ei tarvitse rekisteröityä useaan maahan.

Kirjanpidon ja laskutuksen kannalta ensimmäinen osa on merkittävin.

Päivämäärät ovat Verohallinnon ViDA-sivulta ja Euroopan komission ViDA-sivulta.

Mitä verkkolasku tarkoittaa ViDAssa

Suomalaiselle verkkolasku on tuttu, mutta ViDAn määritelmä on tiukka: laskun on oltava rakenteinen tiedosto, joka noudattaa eurooppalaista standardia EN 16931 UBL- tai CII-syntaksilla. Sähköpostilla lähetetty PDF ei kelpaa, vaikka se olisi huolellisesti tehty. Sama periaate on jo Suomen verkkolaskulaissa 241/2019, joten suomalaisen yrityksen muutos on pienempi kuin monessa muussa jäsenmaassa. Taustaa löytyy artikkelista verkkolasku, Finvoice ja Peppol.

Vuosi 2030: EU-myynnin raportointi

1.7.2030 alkaen yritysten välisessä kaupassa eri jäsenvaltioiden välillä:

• lasku on annettava verkkolaskuna, ja myyjän on raportoitava sen tiedot 10 päivän kuluessa myyntitapahtumasta tai ennakkomaksun saamisesta,
• ostajan raportointiaika on lähtökohtaisesti 5 päivää laskun saamisesta, mutta jäsenvaltio voi jättää ostolaskut pakollisen raportoinnin ulkopuolelle,
• tiedot kulkevat myyjän maan verohallinnolta ostajan maahan, ja yhteenvetoilmoitus poistuu.

Suomessa käänteinen verovelvollisuus on jo käytössä EU-kaupassa, joten itse verotus ei muutu. Muuttuu laskun muoto ja nopeus: kuukauden lopussa koottu laskuerä ei sovi 10 päivän määräaikaan.

Mitä ViDA tarkoittaa ostolaskuille

Myös ostajan puoli muuttuu. Toisessa jäsenvaltiossa toimiva myyjä lähettää XML-tiedoston, ja ostajan kirjanpidon on otettava se vastaan, tarkistettava ja kirjattava. Suomalaiselle yritykselle, joka vastaanottaa kotimaiset laskut jo verkkolaskuina, tämä on tuttua. Uutta on, että ulkomainen lasku tulee usein Peppolin kautta eikä Finvoice- tai TEAPPSXML-muodossa, joten operaattorin tai ohjelman on osattava myös Peppol BIS. Hyöty on sama kuin kotimaassa: jokaisella kentällä on määritelty paikka, joten mitään ei tarvitse lukea kuvasta tai näppäillä.

Alustatalous ja yksi rekisteröinti

Kaksi muuta ViDAn osaa koskee osaa suomalaisista yrittäjistä suoraan. Lyhytaikaisen majoituksen ja henkilökuljetusten alustoista tulee tietyissä tilanteissa arvonlisäverovelvollisia myyjiä palveluntarjoajan puolesta: Verohallinnon mukaan vapaaehtoisesti 1.7.2028 ja pakollisesti 1.1.2030 alkaen. Mökkiä alustan kautta vuokraavan tai kuljetuksia ajavan yrittäjän kannattaa seurata, miten Suomi säännön toteuttaa.

Yhden alv-rekisteröinnin laajennus 1.7.2028 tarkoittaa, että useampia toisessa maassa tapahtuvia myyntejä voi ilmoittaa erityisjärjestelmässä Suomesta käsin, ja käänteinen verovelvollisuus laajenee. Tavoite on, ettei verkkokaupan tai palveluyrityksen tarvitse rekisteröityä jokaiseen maahan, jossa sillä on asiakkaita.

Mitä Suomessa valmistellaan

Verohallinnon mukaan ViDAn vaatimukset viedään kansalliseen lainsäädäntöön, ja hallituksen esityksen valmistelee valtiovarainministeriö. Lokakuussa 2026 esitystä ei ole annettu. Samaan aikaan on tehty kaksi selvitystä:

• Valtiokonttorin arviomuistio (2.2.2026) käsitteli verkkolaskujen, hankintasanomien ja eKuittien lainsäädäntövaihtoehtoja. 47 lausunnonantajan näkemykset vaihtelivat: osa piti EN 16931 -verkkolaskun pakkoa hyvänä, osa halusi odottaa ViDAn vaikutusten selkiytymistä. Lausuntoyhteenvedon mukaan muistioon ei liity käynnissä olevaa lainsäädäntöhanketta.
• Verohallinnon VirTa-selvitys (9.2.2026) ehdottaa, että verkkolaskujen tietovirta vastaisi digitaalisen alv-raportoinnin vaatimuksia ja kulkisi keskitetyn tiedonvälityksen kautta. Kyse on virastotason arviosta.

Kotimaisen kaupan verkkolaskupakosta ei siis ole päätöstä. Suunta on kuitenkin selvä: rakenteinen laskudata, joka kelpaa sekä ostajan kirjanpitoon että verottajalle.

Muut maat ovat jo liikkeellä

ViDA poisti poikkeusluvan tarpeen, ja moni jäsenmaa on edennyt omaan tahtiinsa. Italiassa SdI on ollut käytössä vuodesta 2019, Belgiassa rakenteinen B2B-lasku on pakollinen 1.1.2026 alkaen, Puolassa KSeF vuodesta 2026 ja Saksassa vastaanotto vuodesta 2025 ja lähettäminen vuosina 2027–2028. Näistä on omat artikkelit: Saksa ja Puola.

Suomalaiselle viejälle tämä tarkoittaa, että asiakkaat Saksassa, Belgiassa tai Puolassa pyytävät rakenteista laskua jo ennen vuotta 2030.

Miten Kontevia sopii tähän

Kontevia on early access -vaiheessa. Se tuottaa EN 16931 -laskuja ja on valmiina Peppol-verkkolaskuun. Kansalliset järjestelmät, kuten KSeF tai SdI, on kuvattu tilassa ”valmiina”, ei elävinä yhteyksinä, ja kunkin maan tila kerrotaan avoimesti. Tavoite on, ettei Konteviaa nyt käyttävän yrityksen tarvitse vaihtaa työkalua vuonna 2030. Lisätietoja: verkkolaskutus Konteviassa.

Viralliset lähteet

• Verohallinto: digiajan lainsäädäntöpaketti ViDA nykyaikaistaa arvonlisäverotusta
• Euroopan komissio: VAT in the Digital Age
• Neuvoston direktiivi (EU) 2025/516 (EUR-Lex)
• Neuvoston asetus (EU) 2025/517 (EUR-Lex)
• Valtiokonttori: liiketoimintatositteiden arviomuistion lausuntoyhteenveto

Yleistä tietoa, joka ei korvaa veroneuvojan tai tilitoimiston neuvontaa. Tiedot vastaavat tilannetta 11.10.2026.

Usein kysytyt kysymykset

Milloin ViDA tulee voimaan?

Paketti tuli voimaan 14.4.2025, mutta sen vaiheet alkavat myöhemmin: sähkön kuluttajamyyntiä koskevat muutokset 1.1.2027, alv-rekisteröinnin ja erityisjärjestelmien laajennus 1.7.2028, alustatalouden säännöt vapaaehtoisesti 1.7.2028 ja pakollisesti 1.1.2030, verkkolasku ja raportointi EU:n sisäisessä B2B-kaupassa 1.7.2030 ja kansallisten järjestelmien yhdenmukaistus vuoteen 2035 mennessä.

Tuleeko verkkolaskusta pakollinen myös kotimaan kaupassa?

ViDA ei sitä itse määrää. Se sallii jäsenvaltioiden säätää kotimaisen pakon ilman EU:n poikkeuslupaa. Suomessa ei lokakuussa 2026 ole asiasta lakihanketta. Laki 241/2019 antaa jo nyt yritykselle oikeuden vaatia verkkolaskua toiselta yritykseltä, jos molempien liikevaihto on yli 10 000 euroa.

Loppuuko yhteenvetoilmoitus?

Kyllä. Kun EU:n sisäisen myynnin laskutiedot raportoidaan tapahtumakohtaisesti 1.7.2030 alkaen, yhteenvetoilmoitusten käyttö päättyy Verohallinnon mukaan.

Kuinka nopeasti EU-myynnin lasku on annettava vuoden 2030 jälkeen?

Myyjän on raportoitava laskun tiedot 10 päivän kuluessa myyntitapahtumasta tai ennakkomaksun saamisesta. Ostajan raportointiaika on lähtökohtaisesti 5 päivää laskun saamisesta, mutta jäsenvaltio voi jättää ostolaskut pakollisen raportoinnin ulkopuolelle.

Aiheet:ViDAarvonlisävero digiaikanaverkkolaskuyhteenvetoilmoitusdigitaalinen raportointiEN 16931

Kontevia on aikaisen käyttöönoton vaiheessa. Tässä kuvattu maakohtainen toiminta perustuu kunkin valtion sääntöihin, eikä ole lupaus siitä, että jokainen ominaisuus on jo käytössä maassasi.