Verkkolasku 2026: Finvoice, Peppol ja verkkolaskuosoite

Suomessa verkkolasku ei ole yleisesti pakollinen yritysten välillä, mutta lain 241/2019 mukaan yrityksellä on 1.4.2020 alkaen oikeus saada pyynnöstä toiselta yritykseltä verkkolasku, jos kummankin liikevaihto on yli 10 000 euroa. Julkisen sektorin on otettava vastaan ja käsiteltävä verkkolaskut. Muotoja on kolme: Finvoice, TEAPPSXML ja Peppol BIS. EU:n sisäisessä kaupassa ViDA tekee verkkolaskusta pakollisen 1.7.2030.

Mitä verkkolaskulaki sanoo

Laki hankintayksiköiden ja elinkeinonharjoittajien sähköisestä laskutuksesta (241/2019) on lyhyt, ja juuri siksi sen yksityiskohdat kannattaa lukea tarkasti:

• Sähköinen lasku on 2 §:n mukaan lasku, joka on laadittu, siirretty ja vastaanotettu rakenteisessa muodossa, mahdollistaa automaattisen käsittelyn ja noudattaa eurooppalaista standardia EN 16931.
• Elinkeinonharjoittaja on lain tarkoittama yritys vain, jos sen tilikauden liikevaihto on enemmän kuin 10 000 euroa.
• Hankintayksikön (valtio, kunnat, hyvinvointialueet ja muut julkiset hankkijat) on 3 §:n mukaan otettava vastaan ja käsiteltävä sähköiset laskut.
• Oikeus saada verkkolasku (4 §): hankintayksiköllä ja elinkeinonharjoittajalla on oikeus saada pyynnöstä lasku toiselta hankintayksiköltä tai elinkeinonharjoittajalta sähköisenä laskuna.

Laki tuli voimaan 1.4.2019, ja 4 §:n oikeutta on sovellettu 1.4.2020 alkaen. Laki ei siis kiellä paperilaskua tai PDF:ää. Se antaa ostajalle oikeuden vaatia verkkolaskua, ja kun ostaja vaatii, myyjän on toimitettava. Valtion virastot ja kunnat käyttävät tätä oikeutta laskutusohjeissaan, joten julkiselle sektorille myyvä yritys lähettää verkkolaskuja käytännössä aina.

Finvoice, TEAPPSXML ja Peppol BIS

Suomessa on käytössä kolme laskusanomaa. Kaikki kolme kattavat EN 16931 -standardin tietosisällön, mutta niiden tausta ja kulkureitit eroavat.

Finanssialan Finvoice-sivun mukaan Finvoice-laskuja välittävät muun muassa Aktia, Danske Bank, DNB, Nordea, Oma Säästöpankki, OP, POP Pankit, S-Pankki, Säästöpankkiryhmä ja Ålandsbanken. Laskun voi lähettää pankkiyhteysohjelmalla tai verkkolaskuvälittäjän kautta.

Pienelle yritykselle muodon valinta ei yleensä ole oma päätös. Laskutusohjelma tai operaattori tuottaa sen muodon, jonka vastaanottajan välittäjä ottaa vastaan, ja välittäjät muuntavat ja välittävät laskuja toisilleen. Olennaista on, että laskun tiedot ovat oikein ja oikeissa kentissä.

Mitä verkkolaskussa pitää olla

Verkkolasku on ensin lasku ja vasta sitten tiedosto. Verohallinnon laskutusohjeen mukaiset arvonlisäverolain laskumerkinnät koskevat sitä samalla tavalla kuin paperilaskua:

• antopäivä ja juokseva tunniste,
• myyjän arvonlisäverotunniste sekä myyjän ja ostajan nimi ja osoite,
• tavaroiden määrä ja laji tai palvelujen laajuus ja laji,
• toimitus- tai suorituspäivä, jos se poikkeaa laskun päivästä,
• veron peruste verokannoittain, yksikköhinta ilman veroa, verokanta ja veron määrä,
• tarvittaessa merkintä verottomuuden syystä tai ”käännetty verovelvollisuus”, jolloin laskuun ei merkitä verokantaa eikä veron määrää.

Verkkolaskussa nämä tiedot ovat omissa kentissään, ja siksi virheet näkyvät heti. Kun ostajan järjestelmä täsmäyttää laskun tilaukseen, puuttuva tilausnumero tai väärä kustannuspaikka pysäyttää laskun kierron, vaikka arvonlisäverolain merkinnät olisivat kunnossa. Julkiselle sektorille lähetettävässä laskussa ilmoitetaan lisäksi standardin tunniste EN16931, ja moni hankintayksikkö vaatii ostajan viitteen. Maksua varten laskussa on IBAN ja viitenumero, jolla maksu kohdistuu; siitä lisää artikkelissa pankkitäsmäytys ja viitenumero.

Verkkolaskuosoite ja välittäjätunnus

Verkkolasku tarvitsee kaksi tietoa vastaanottajasta:

1. Verkkolaskuosoite – yleensä OVT-tunnus, joka muodostuu etuliitteestä 0037, Y-tunnuksesta ilman väliviivaa ja vapaaehtoisesta, enintään viiden merkin tarkenteesta. Y-tunnuksesta 1234567-1 tulee OVT-tunnus 003712345671. Tarkenteella yritys voi erottaa esimerkiksi toimipisteiden laskut toisistaan.
2. Välittäjätunnus – sen operaattorin tai pankin tunnus, joka laskut vastaanottaa. Väärä välittäjätunnus on yleisin syy siihen, ettei lasku tavoita vastaanottajaa.

Osoitteita voi hakea TIEKEn verkkolaskuosoite.fi-palvelusta. Valtiokonttorin mukaan hakemistossa oli vuonna 2026 noin 370 000 Y-tunnusta. Peppol-verkossa suomalainen organisaatio käyttää osoitteenaan samaa OVT-tunnusta tunnistekoodilla 0216.

Pienelle yritykselle vastaanotto on yleensä helpompaa kuin lähettäminen. Verkkolaskujen vastaanottoon riittää sopimus pankin tai operaattorin kanssa sekä osoitteen ilmoittaminen toimittajille ja hakemistoon. Kun osoite on julkaistu, toimittajat voivat lähettää verkkolaskuja, ja laskut saapuvat taloushallinnon ohjelmaan ilman näppäilyä.

Peppol ja Valtiokonttori

Peppol on OpenPeppolin hallinnoima verkko, jossa laskut kulkevat sertifioitujen liityntäpisteiden välillä. Lähettäjä tarvitsee sopimuksen vain oman liityntäpisteensä kanssa, ja verkko etsii vastaanottajan osoitteen hakemistosta.

Valtiokonttori on Suomen Peppol-viranomainen. Se ylläpitää kansallista osoite- ja kyvykkyyshakemistoa (ACL), johon julkisen sektorin Peppol-osoitteet on rekisteröitävä ja joka on integroitu verkkolaskuosoite.fi-palveluun. Valtionhallinnossa Peppol ja sen tilaussanomat otettiin käyttöön 1.4.2024.

Määrät kertovat suunnan. Valtiokonttorin mukaan verkkolaskuvälittäjien kautta kulki vuonna 2025 yhteensä 353,2 miljoonaa laskua, lähes 15 prosenttia edellisvuotta enemmän. Peppol-sanomia oli 778 884, 61 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Peppol on vielä pieni osa kokonaisuutta, mutta se kasvaa nopeimmin, koska sillä laskut menevät myös ulkomaille.

Mitä on tulossa: arviomuistio, VirTa ja ViDA

Kolme hanketta kannattaa tuntea, vaikka yksikään niistä ei vielä velvoita:

• Valtiokonttorin arviomuistio sähköisistä liiketoimintatositteista (2.2.2026) käsitteli verkkolaskujen, hankintasanomien ja eKuittien kehittämistä ja lainsäädäntövaihtoehtoja. Lausunnon antoi 47 tahoa. Valtiokonttorin toukokuun 2026 lausuntoyhteenvedon mukaan muistioon ei liity käynnissä olevaa lainsäädäntöhanketta.
• Verohallinnon VirTa-selvitys (9.2.2026) hahmottelee, että yritykset raportoisivat keskeiset taloustietonsa, myös verkkolaskujen tiedot, keskitettyyn tiedonvälitykseen. Verohallinnon mukaan kyse on virastotason arviosta, ei ministeriön säädösvalmistelusta.
• ViDA tekee rakenteisen verkkolaskun pakolliseksi EU:n sisäisessä B2B-kaupassa 1.7.2030, ja kansallisten raportointijärjestelmien on oltava yhteensopivia vuoteen 2035 mennessä. Lue lisää artikkelista ViDA ja arvonlisävero digiaikana.

Suomen lähtötaso on hyvä: kun verkkolasku on jo arkea, ViDA muuttaa lähinnä EU-myynnin aikataulun ja raportoinnin.

Esimerkki: ohjelmistoyritys Tampereella

Kolmen hengen ohjelmistoyritys Tampereella laskuttaa Oulun kaupunkia ylläpitotyöstä 2 000 euroa + ALV 25,5 % (510 euroa), yhteensä 2 510 euroa. Lisäksi sillä on asiakas Brysselissä.

Miten Kontevia sopii tähän

Kontevia on early access -vaiheessa. Se tuottaa EN 16931 -standardin mukaisia laskuja Peppol BIS Billing 3.0 -muodossa, tarkistaa ne ennen lähetystä ja arkistoi ne muuttumattomina. Kontevia on valmiina Peppol-verkkolaskuun, mutta early accessin aikana tiedosto toimitetaan valitsemasi liityntäpisteen tai operaattorin kautta. Finvoice- ja TEAPPSXML-sanomia Kontevia ei lupaa. Vastaanotetut rakenteiset laskut kirjataan samaan kirjausvirtaan kuin valokuvatut kuitit. Lisätietoja: verkkolaskutus Konteviassa ja Peppol-integraatio.

Viralliset lähteet

• Laki hankintayksiköiden ja elinkeinonharjoittajien sähköisestä laskutuksesta 241/2019 (Finlex)
• Valtiokonttori: Suomen Peppol-viranomainen
• Valtiokonttori: Suomen verkkolaskutus kasvaa ennätystasolle
• Finanssiala: Finvoice-standardi
• TIEKE: verkkolaskuosoite.fi
• Verohallinto: viranomaisraportoinnin uudistamisen selvitys

Yleistä tietoa, joka ei korvaa veroneuvojan tai tilitoimiston neuvontaa. Tiedot vastaavat tilannetta 11.10.2026.

Usein kysytyt kysymykset

Onko verkkolasku pakollinen yritysten välillä Suomessa?

Ei yleisesti. Lain 241/2019 mukaan yrityksellä on kuitenkin 1.4.2020 alkaen oikeus saada pyynnöstä lasku toiselta yritykseltä verkkolaskuna, jos molempien liikevaihto on yli 10 000 euroa. Kun asiakas pyytää verkkolaskua, sen lähettäminen on käytännössä velvollisuus.

Onko PDF-lasku sähköpostilla verkkolasku?

Ei. Laissa sähköinen lasku tarkoittaa rakenteista laskua, joka noudattaa eurooppalaista standardia EN 16931 ja mahdollistaa automaattisen käsittelyn. Sähköpostin liitteenä lähetetty PDF tai kuva on tavallinen lasku, vaikka se kulkee sähköisesti.

Mikä on verkkolaskuosoite ja mistä sen saa?

Verkkolaskuosoite on yrityksen osoite verkkolaskujen vastaanottoon, yleensä OVT-tunnus: 0037, Y-tunnus ilman väliviivaa ja vapaaehtoinen enintään viiden merkin tarkenne. Osoitteen lisäksi lähettäjä tarvitsee välittäjätunnuksen eli tiedon siitä, mikä operaattori tai pankki laskut vastaanottaa. Osoitteita voi hakea TIEKEn verkkolaskuosoite.fi-palvelusta.

Mitä eroa on Finvoicella ja Peppolilla?

Finvoice on pankkien julkaisema suomalainen laskusanoma, joka kulkee pankkien ja verkkolaskuvälittäjien kautta. Peppol on kansainvälinen verkko, jossa laskut kulkevat sertifioitujen liityntäpisteiden välillä Peppol BIS Billing 3.0 -muodossa. Valtiokonttori on Suomen Peppol-viranomainen.

Muuttuuko verkkolaskutus Suomessa ViDAn myötä?

EU:n ViDA-paketti tekee rakenteisen verkkolaskun ja tapahtumakohtaisen raportoinnin pakolliseksi EU:n sisäisessä B2B-kaupassa 1.7.2030 alkaen. Kotimaisesta pakosta ei ole lokakuussa 2026 lakihanketta, mutta Valtiokonttori ja Verohallinto ovat selvittäneet vaihtoehtoja vuonna 2026.

Aiheet:verkkolaskuFinvoiceverkkolaskuosoitePeppolTEAPPSXMLverkkolaskulakiViDA

Kontevia on aikaisen käyttöönoton vaiheessa. Tässä kuvattu maakohtainen toiminta perustuu kunkin valtion sääntöihin, eikä ole lupaus siitä, että jokainen ominaisuus on jo käytössä maassasi.