Verkkolasku Saksaan: XRechnung ja ZUGFeRD 2025–2028
Saksa vaatii rakenteisia verkkolaskuja kotimaisessa B2B-kaupassa kolmessa vaiheessa: vastaanotto kaikille 1.1.2025 alkaen, lähettäminen yli 800 000 euron liikevaihdon yrityksille 1.1.2027 alkaen ja kaikille muille 1.1.2028 alkaen. Pakko koskee Saksaan sijoittautuneita yrityksiä, ei suoraan suomalaista toimittajaa. Saksalainen asiakas pyytää kuitenkin yhä useammin XRechnungia, ZUGFeRD-tiedostoa tai Peppol-laskua.
Aikataulu kolmessa vaiheessa
📊Saksan verkkolaskupakko (lokakuu 2026)
| Alkaen | Velvoite | Siirtymäsääntö |
|---|---|---|
| 1.1.2025 | Jokaisen Saksaan sijoittautuneen yrityksen on pystyttävä vastaanottamaan verkkolaskuja | Ei siirtymäaikaa, ei kokorajaa |
| 1.1.2027 | Lähettäminen yrityksille, joiden edellisen vuoden liikevaihto ylitti 800 000 euroa | Vuonna 2026 sallittu paperi tai ostajan suostumuksella PDF |
| 1.1.2028 | Lähettäminen kaikille muille yrityksille | Pienemmät yritykset voivat käyttää paperia tai PDF:ää vuoden 2027 loppuun |
Säännöt tulevat Saksan kasvumahdollisuuslaista (Wachstumschancengesetz), ja ne on kirjattu Saksan arvonlisäverolain 14 §:ään ja siirtymäsäännöt 27 §:ään. Saksan valtiovarainministeriö on täsmentänyt niitä kirjeillään 15.10.2024 ja 15.10.2025. 800 000 euron raja koskee koko yrityksen edellisen vuoden kokonaisliikevaihtoa.
Koskeeko pakko sinua
Suomalaisen yrityksen kannalta ratkaisevaa on, missä se on sijoittautunut:
- Suomesta laskuttava yritys ilman kiinteää toimipaikkaa Saksassa on yleensä pakon ulkopuolella. Lasku saksalaiselle yritykselle on rajat ylittävä myynti, jossa sovelletaan käänteistä verovelvollisuutta tai tavaroiden yhteisömyyntiä.
- Saksalainen tytäryhtiö (GmbH) on saksalainen yritys, ja sen laskut saksalaisille yritysasiakkaille kuuluvat pakon piiriin aivan kuten paikallisen yrityksen.
- Saksan viranomaiset vaativat rakenteista laskua toimittajiltaan erikseen julkisten hankintojen sääntöjen perusteella.
Vaikka pakko ei koskisi sinua, asiakkaan prosessi koskee. Saksalainen yritys, jonka ostoreskontra on rakennettu verkkolaskuille, käsittelee PDF:n käsin tai pyytää rakenteista tiedostoa. Ostajan ALV-tunniste kannattaa tarkistaa ALV-tunnisteen tarkistuksella ennen käänteisellä verovelvollisuudella laskuttamista.
Mikä kelpaa verkkolaskuksi
Saksan laki seuraa eurooppalaista standardia EN 16931, joka tuotiin julkisiin hankintoihin direktiivillä 2014/55/EU. Pelkkä PDF ei ole verkkolasku; laki kutsuu sitä ”muuksi laskuksi”.
XRechnung on EN 16931:n saksalainen kansallinen profiili, jota ylläpitää KoSIT. Se on puhdasta XML:ää UBL- tai CII-syntaksilla ja rakennettu julkisille hankkijoille, ja siinä on kenttiä kuten ostajaviite (Leitweg-ID). Ilman katseluohjelmaa tiedosto näyttää koodilta.
ZUGFeRD on hybridi: PDF/A-3-tiedosto, jonka sisään on upotettu XML-lasku. Ihminen lukee PDF:n, ohjelma XML:n. ZUGFeRD vastaa teknisesti ranskalaista Factur-X:ää. BMF:n mukaan ZUGFeRD kelpaa versiosta 2.0.1 alkaen profiileissa BASIC, EN 16931, Extended ja XRechnung; MINIMUM ja BASIC-WL eivät. Katso ZUGFeRD- ja Factur-X-sanastomerkintä.
Peppol BIS Billing 3.0 noudattaa myös EN 16931:tä ja kelpaa. Suomalaiselle toimittajalle se on usein helpoin reitti, koska sama Peppol-liityntäpiste toimii sekä Suomessa että Saksassa. Taustaa löytyy artikkelista verkkolasku, Finvoice ja Peppol.
Finvoice ei ole saksalaisen asiakkaan muoto
Finvoice ja TEAPPSXML ovat suomalaisia sanomia, joita saksalaiset järjestelmät eivät yleensä lue. Saksaan laskutettaessa kysy asiakkaalta, haluaako se XRechnungin, ZUGFeRD-tiedoston vai Peppol-laskun, ja kirjaa vastaus asiakastietoihin.
Toimitustavat: ei keskitettyä alustaa
Saksassa ei ole Puolan KSeF:n tai Italian SdI:n kaltaista tarkastusalustaa, joten toimitustapa on vapaa:
- Sähköposti, jonka liitteenä on XML- tai ZUGFeRD-tiedosto.
- Peppol liityntäpisteen kautta, erityisesti julkiselle sektorille ja suurille asiakkaille.
- Portaalit julkisille hankkijoille: liittovaltion tasolla OZG-RE, joka on syyskuusta 2025 ainoa liittovaltion alusta, kun ZRE yhdistettiin siihen.
- EDI, kun tiedot voidaan poimia EN 16931:n mukaisesti.
Veroviranomainen ei siis näe laskuja niiden syntyessä. Se muuttuu EU:n sisäisessä kaupassa ViDAn digitaalisen raportoinnin myötä 1.7.2030; lisää artikkelissa ViDA ja arvonlisävero digiaikana.
Laskun tiedot saksalaiselle asiakkaalle
Suomesta Saksaan lähtevässä B2B-palvelulaskussa on oltava ostajan saksalainen ALV-tunniste (USt-IdNr.) ja merkintä ”käännetty verovelvollisuus” tai ”Reverse charge”, eikä siihen merkitä verokantaa eikä veron määrää. Rakenteisessa laskussa tämä ilmaistaan verokategoriakoodilla, ei pelkällä tekstillä. Saksalaiset ostoreskontrat täsmäyttävät laskun tilaukseen, joten ostajan tilausnumero tai viite (Bestellnummer) kannattaa kysyä etukäteen. Julkiselle hankkijalle ostajaviitteeksi tulee Leitweg-ID, ja ilman sitä viranomainen palauttaa laskun.
Poikkeukset vuoden 2028 jälkeen
Enintään 250 euron bruttolaskut (Kleinbetragsrechnungen) ja henkilöliikenteen matkaliput saa edelleen antaa muussa muodossa. Saksan pienyritysjärjestelmää (Kleinunternehmer) käyttävät yritykset, joiden liikevaihto oli edellisenä vuonna enintään 25 000 euroa ja kuluvana vuonna enintään 100 000 euroa, eivät ole velvollisia lähettämään verkkolaskuja. Kaikkien on silti otettava vastaan saamansa verkkolaskut.
Saksalaisen tytäryhtiön kannattaa huomata myös arkistointi: rakenteinen XML on varsinainen lasku, ja pelkän PDF:n säilyttäminen ei täytä saksalaisia kirjanpitoperiaatteita (GoBD).
Kun saksalainen toimittaja laskuttaa sinua
Suunta voi olla myös toisin päin. Saksalaiset toimittajat siirtyvät lähettämään verkkolaskuja vuosina 2027–2028, ja moni lähettää XRechnung- tai ZUGFeRD-tiedoston sähköpostilla myös suomalaiselle asiakkaalle. Suomalainen verkkolaskuoperaattori ei välttämättä vastaanota sähköpostin liitettä, joten tiedosto päätyy postilaatikkoon. Kirjanpidon kannalta paras ratkaisu on työkalu, joka lukee XML:n suoraan, myös ZUGFeRD-PDF:n sisältä, ja kirjaa laskun ilman näppäilyä. Toinen vaihtoehto on pyytää saksalaista toimittajaa lähettämään lasku Peppolin kautta suomalaiseen OVT-pohjaiseen Peppol-osoitteeseesi.
Esimerkki: konepaja Lahdessa
Lahtelaisella konepajalla on myyntiyhtiö Hampurissa, ja GmbH:n liikevaihto oli vuonna 2026 yhteensä 1,2 miljoonaa euroa. 1.1.2027 alkaen jokainen GmbH:n lasku saksalaisille yritysasiakkaille on verkkolasku, esimerkiksi ZUGFeRD-tiedosto, jossa on 5 000 euroa + 19 prosentin Saksan ALV (950 euroa), yhteensä 5 950 euroa. Lahden emoyhtiön suorat varaosatoimitukset saksalaisille asiakkaille ovat yhteisömyyntiä ja pakon ulkopuolella, mutta suuri osa asiakkaista pyytää silti samaa muotoa.
📋Valmistautuminen Saksan-kauppaan
- Selvitä rakenne – laskutetaanko Suomesta vai saksalaisesta yhtiöstä, ja koskeeko pakko 2027 vai 2028.
- Kysy asiakkaan muoto – XRechnung, ZUGFeRD tai Peppol, ja julkisille hankkijoille Leitweg-ID.
- Tarkista ennen lähetystä – jokainen lasku EN 16931 -validoinnin läpi, ettei asiakas hylkää sitä.
- Hanki Peppol-osoite – sama OVT-pohjainen osoite toimii, kun saksalainen asiakas on Peppolissa.
- Arkistoi XML – sekä lähtevät että saapuvat rakenteiset laskut.
Miten Kontevia sopii tähän
Kontevia on early access -vaiheessa. Se tuottaa EN 16931 -standardin mukaisia rakenteisia laskuja, joissa XRechnung ja ZUGFeRD on valmisteltu Saksaa varten, lukee saapuvan XML:n myös ZUGFeRD-tiedoston sisältä ja tarjoaa tänään Excel- ja CSV-viennit. DATEV-vienti saksalaisen tytäryhtiön veroneuvojalle on suunnitteilla. Lisätietoja: verkkolaskutus Konteviassa.
Viralliset lähteet
- Saksan arvonlisäverolaki, 14 §: laskun antaminen
- Saksan arvonlisäverolaki, 27 §: siirtymäsäännöt
- KoSIT: XRechnung-standardi
- Direktiivi 2014/55/EU, EUR-Lex
- Saksan liittovaltion verkkolasku (E-Rechnung Bund)
Yleistä tietoa, joka ei korvaa veroneuvojan tai tilitoimiston neuvontaa. Tiedot vastaavat tilannetta 11.10.2026.
Usein kysytyt kysymykset
- Koskeeko Saksan verkkolaskupakko suomalaista yritystä?
- Pakko koskee Saksaan sijoittautuneiden yritysten välistä kotimaista B2B-myyntiä. Suomalainen yritys, jolla ei ole Saksassa kiinteää toimipaikkaa, on yleensä sen ulkopuolella. Saksalainen asiakas voi silti vaatia rakenteista laskua, koska sen ostoreskontra on rakennettu sille.
- Milloin saksalaisten yritysten on lähetettävä verkkolaskuja?
- Yritysten, joiden edellisen vuoden kokonaisliikevaihto ylitti 800 000 euroa, on lähetettävä verkkolaskuja kotimaisessa B2B-myynnissä 1.1.2027 alkaen, muiden 1.1.2028 alkaen. Vastaanottaminen on ollut pakollista kaikille 1.1.2025 alkaen.
- Kelpaako suomalainen Finvoice saksalaiselle asiakkaalle?
- Yleensä ei suoraan. Saksalainen asiakas odottaa XRechnungia, ZUGFeRD-tiedostoa tai Peppol BIS -laskua, jotka kaikki noudattavat EN 16931 -standardia. Peppol on suomalaiselle toimittajalle usein helpoin reitti, koska sama liityntäpiste toimii molemmissa maissa.
- Mikä on Leitweg-ID?
- Leitweg-ID on saksalaisen julkisen hankkijan ostajaviite, jolla viranomainen kohdistaa saapuvan laskun. Se merkitään laskun ostajaviitekenttään, kun laskutetaan liittovaltion tai osavaltion viranomaista.
Aiheet:XRechnungZUGFeRDverkkolasku SaksaanE-RechnungspflichtLeitweg-IDPeppolEN 16931
Kontevia on aikaisen käyttöönoton vaiheessa. Tässä kuvattu maakohtainen toiminta perustuu kunkin valtion sääntöihin, eikä ole lupaus siitä, että jokainen ominaisuus on jo käytössä maassasi.
Kirjanpito, joka pysyy EU:n sääntöjen tasalla
Lähetä kuitti chatilla tai sähköpostitse, ja Kontevia lukee sen, kirjaa sen maasi sääntöjen mukaisesti sekä valmistelee ALV-ilmoituksen ja viennin kirjanpitäjällesi. Aikainen käyttöönotto on avoinna.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
ViDA: arvonlisävero digiaikana ja suomalainen yritys 2030
ViDA (VAT in the Digital Age) on ollut EU:n lainsäädäntöä huhtikuusta 2025. Se muuttaa EU-myynnin laskutuksen ja raportoinnin vuonna 2030, alustatalouden arvonlisäverotuksen ja erityisjärjestelmät. Kokosimme aikataulun, sen mitä Suomessa valmistellaan ja mitä pienen yrityksen kannattaa tehdä jo nyt.
Verkkolasku 2026: Finvoice, Peppol ja verkkolaskuosoite
Suomessa yritys voi vaatia toiselta yritykseltä verkkolaskun jo vuodesta 2020, ja julkinen sektori käsittelee laskunsa sähköisesti. Kokosimme, mitä laki 241/2019 sanoo, miten Finvoice, TEAPPSXML ja Peppol eroavat, miten verkkolaskuosoite muodostuu ja mitä on tulossa ennen ViDAa.
KSeF: Puolan verkkolasku ja suomalainen yritys 2026
Puolassa kotimaiset B2B-laskut kulkevat vuodesta 2026 valtion KSeF-alustan kautta. Suomalaista yritystä se koskee kolmella tavalla: puolalaisen tytäryhtiön laskutuksena, puolalaisten toimittajien laskuina ja puolalaisten asiakkaiden odotuksina. Kokosimme aikataulun, FA(3)-muodon ja tarkistuslistan.